Yhteiskunnallinen runoilta järjestetään
maanantaina 14.1. klo 17 ->
Oulussa, ravintola Tervasoihdusssa torinrannassa.

Ohjelmassa yhteiskunnallisen runokilpailun palkintojenjako, runoesityksiä, dosentti Kari Sallamaan alustus yhteiskunnallisesta runoudesta ja keskustelua. Paikalla myös kansanedustaja Merja Kyllönen.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

*** kutsua saa levittää***

Tule Ouluun lauantaina 15.9. ja liity Pohjois-Suomen ydinvoiman vastaiseen joukkoon. Luvassa tietoa, toimintaa ja tulevaisuuden suunnittelua.

Päivä alkaa Ei ydinvoimalaa Pohjois-Suomeen -tempauksella kello 12 Oulun Kävelykatu Rotuaarilla. Pohjois-Suomen ydinvoiman vastaisen verkoston perustamistapaaminen alkaa kello 13 Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, (Asemakatu 5).

Jos haluat osallistua tempaukseen, ota yhteyttä jo etukäteen: Senni Luosujärvi: heratys <ät> hotmail.com, 040 836 7882. Ota yhteyttä myös mikäli kaipaisit korvauksia matkakuluista kokoukseen.

OHJELMA:

klo 12 Ei ydinvoimalaa Pohjois-Suomeen -tempaus Rotuaarilla

klo 13 Tervetuloa, kahvitarjoilu, Kirkkotorin koulutuskeskus

klo 13.30 Miksi olemme täällä, puhumassa Mika Flöjt ja Lauri
Myllyvirta

klo 14.10 Millainen verkosto voisimme olla

klo 14.45  Pienryhmätyöskentelyä: Tulevan toiminnan suunnittelua

klo 16-17 Mielipidekirjoitustalkoot

Lämpimästi tervetuloa!

***************************

Oletko perehtynyt uraanin ja ydinvoiman haittapuoliin? Mirka Muukkonen kirjoittaa hyvin uraanin louhinnasta blogissaan. Vasemmistoliitto puolueena ajaa ydinvoimasta luopumista. Uraanikaivoksien tuomiin työpaikkoihin on turha vedota, sillä ne myös paitsi vievät työpaikkoja, niin myös pilaavat luontoa ja hidastavat uusiutuvien energiavarojen ja niiden tuomien työpaikkojen kehittymistä. Miksi ylipäänsä tarvitsemme jatkuvaa talouskasvua ja kasvavaa energian kulutusta? Miksi rahoitamme kaivosyhtiöiden takana oleville optiomiljonäärien uuden lomahuvilan? Miksi ihminen saa käyttöä luontoa, miten vain tahtoo uhmaten omaakin terveyttään? Kaivosyhtiöiden valtauksia on Pohjois-Suomessa ainakin Enossa, Kontiolahdella, Sallassa, Kuhmossa, Kuusamossa ja Paltamossa. Meri-Lapissa Simo, Tornio, Kemi ja Kemijärvi ovat ilmaisseet kiinnostuksensa uuden ydinvoimalan rakentamispaikkakunnaksi. Suosittelisin perehtymään aiheeseen. Pohjois-Suomeen ollaan käynnistämässä uraanin ja ydinvoiman vastaista liikehdintää, tervetuloa mukaan!

Puolisoni kanssa yritämme kierrättää ja muutenkin vähintäänkin jossain määrin huomioida ekologisuus elämässämme. Eräs kiva asia, joka ollaan huomattu Oulussa, on (ainakin) Juuttiputiikissa mahdollinen pesuaineiden ostaminen omiin pulloihin ja purnukoihin. Toki voisi olla vielä parempi tilata kerralla isoja eriä pesuaineita, mutta sellaiset sijoitukset eivät pienellä budjetilla ole vielä tuntuneet aina aivan mahdollisilta. Siispä käymme täyttämässä esimerkiksi Elokuun ekologisen astianpesuainepurkin hintaan 2,74 €/500ml. Mielestäni ihan kohtuullinen hinta riittoisasta tuotteesta, jolla pesee puhtaamman omantunnon astiat.

Ja mikä mahtavaa, tällä tavoin ei tarvitse aina uusia muovipulloja ostella. Muovia tosin voi nykyisin kierrättääkin, mutta aina välillä täytyy muistutella itseään, ettei se saisi oikeuttaa ostamaan valtavia määriä muovikääreitä, pusseja, purkkeja, laatikoita jne. Muovia nimittäin kertyy meilläkin melkoiset määrät, ja useampi muovipussi aina ilmaantuu, kunnes saamme otettua ne mukaan kauppareissulle tms. Muovinkeräyspisteitä saisi siis olla tiheämmässäkin. Toki tavoite on, että muovia ei tulisi juuri ollenkaan, jolloin tämä pienoinen kierrätysongelmakin poistuisi luonnollisesti.

Suosittelen tutustumaan ekologisiin vaihtoehtoihin!

Linkkivinkkejä:
Elokuu Luonnontuote oy
Juuttiputiikki

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret järjestää työelämä-teemapäivän Oulussa perjantaina 8.6. Päivä alkaa tempauksella Rotuaarilla kello 12-14 ja jatkuu keskustelutilaisuudella (vapaa pääsy!) hotelli Cumuluksen kokouskabinetissa kello 15. Paikalla keskustelemassa ovat mm. SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne Oulusta.

Tilaisuus päättyy kello 17, ja kello 22 aloitetaan iltabileet Tuiran Park57:ssa (Valtatie 57), jossa esiintyvät Punaisen kuningattaren periaate (progressiivista rokkia) ja Dian (funkahtavaa vaihtoehtorokkia). Iltabileiden liput maksavat keskustelutilaisuuteen osallistuneilta 4 euroa ja muilta 6 euroa. Tervetuloa!

Lisätietoja kampanjasta
Tapahtuman juliste

Itse en valitettavasti päässyt Vasemmistonuorten liittokokoukseen, jota vietettiin tänä viikonloppuna Järvenpäässä. Olen ollut paikalla kerran, ja oli todella mielenkiintoista olla vaikuttamassa järjestön parin seuraavan vuoden linjauksiin. Olin tänäkin vuonna tosin mukana etukäteen hiukan ideoimassa aloitteita kokousta varten. On ihan kiva tunne, että pienillä askelilla voi ehkä edes vähän jotain omista ajatuksistaan viedä eteenpäin.

Puheenjohtajana jatkamaan valittiin Jussi Saramo Porvoosta ja uusiksi varapuheenjohtajaksi lääkäri Suvi Turunen Tampereelta sekä siivooja ja muusikko Ilkka Tillanen Joensuusta.  

Itse toivon uuden hallituksen ja puheenjohtajiston vievän järjestöä yhä vihreämmäksi ja punaisemmaksi. Ympäristöasiat ja pienten puolella oleminen tulisivat mielestäni olla aina ensimmäisenä mielessä päätöksenteossa esimerkiksi taloudellisen hyödyn, äärimmäisen tehokkuuden jne. sijaan.

Vasemmistonuorten tämänhetkisiä kampanjoita:

Vasemmistonuorten Työelämä -kampanja

Vasemmistonuorten Palestiina -solidaarisuuskampanja

Oli hiukan surullista kuulla, että monikansallinen yritys yrittää rahastaa muumeilla. McDonaldsin liitän kuluttamiseen, epäeettisyyteen ja epäterveelliseen ruokaan. Tehomaatalous on sen toiminnan kulmakiviä ja Kuluta harkiten -oppaan mukaan ketju onkin maailman suurimpia pihvikarjan ja kanan käyttäjiä. Kyseinen pikaruokaketju on laajentanut toimialuettaan mm. kehitysmaihin ja Kaukoitään. Opas kertoo, että ketju valtaa tilaa maiden alkuperäiseltä kulttuurilta (esim. Kaukoidässä jossa ruoka ei ole aiemmin ollut kovin eläinpainotteista). Tämä puolestaan synnyttää tehomaataloutta ja luonnonvarojen väärinkäyttöä kyseisillä alueilla. Etelä-Amerikan maissakin alkuperäiskansat ovat menettäneet maa-alueitaan McDonaldsin lihantuotannolle. McDonalds'in alihankkijat viljelevät myös paljaaksi hakattuja entisiä trooppisten sademetsien alueita.

Kertakäyttökulttuuri ja ekologisuus eivät mielestäni kertakaikkiaan sovi yhteen. Jo vuonna 1998 McDanalds synnytti jätteitä noin 500 000 tonnia (Kuluta harkiten -opas). Muumien sitä vastoin näen edustavan maanläheisiä arvoja, ekologisuutta ja toisista välittämistä. Muumit ja mäkkäri eivät siis mielestäni sovi yhteen. Itse olen ruokapiirissä, joka tilaa luomu- ja lähiruokaa suoraan tuottajilta. Näin saamme luomuruokaa suhteellisesti edullisemmin sekä tiedämme paremmin, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu. Luomuruokaan haluan satsata mahdollisuuksien mukaan ihan oman terveytenikin vuoksi. Näen myös tärkeänä, että jokainen tekee osansa edistääkseen luonnonläheisempää ja ekologisempaa elämänmuotoa.

Linkkejä:

Taloussanomien juttu

Muumit pois mäkkäristä -adressi

Finfood luomu

Kävin tässä jokin aika sitten Naisten huoneessa. Tässä tapauksessa tarkoitan Vasemmistonaisten Naisten huone -kiertuetta. Tapahtuman kulttuurianti oli hyvä ja keskustelukin ihan mielenkiintoista. Naiserityistä toimintaa tarvitaan mielestäni kyllä yhä edelleen.

Joskus ajattelin, että olisi outoa äänestää jotain sen takia, että hän on nainen, enkä oikein ymmärtänyt intoilua useampien naisien saamisesta esimerkiksi eduskuntaan. Tietysti ehdokkaansa saa ja voi valita huolella omia arvojaan vastaavaksi, mutta jos mahdollista, eihän haittaa, jos eduskuntaan saataisiin enemmän naisia, päteviä ja toimeliaita naisia. Eivät tiet sinne kuten moneen muuhunkaan paikkaan ole vieläkään itsestään selviä naisille. Ne täytyy raivata ja yhteiskunnan tulee mielestäni auttaa naisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Naisilla ei ole täysin samoja mahdollisuuksia esimerkiksi edetä urallaan. Naisten euro on yhä 80 senttiä. Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat pieniä. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yllättävän yleistä. Faktoja riittää - ja tekemistä.

Itse aion äänestää muun muassa naistutkimuksen ja globalisaation tutkimisen parissa uraa luonutta naista eduskuntaan. Näiden molempien asioiden asiantuntemusta sinne mielestäni tarvitaan erittäin kipeästi. Ympäristöarvot ovat myös lähellä häntä, kuten minuakin. Kyseinen ihminen on työskennellyt pitkään ulkomailla ja vaikuttanut sekä kansainvälisesti että Suomessa järjestöaktivistina tutkimustyönsä lisäksi. Kyse ei ole mistään paatuneesta poliitikosta vaan ihmisestä, jolla on jäljellä aito innostus vaikuttaa ja tehdä lujasti töitä tärkeäksi kokemiensa asioiden pariin. Politiikkaan hän on tullut mukaan vasta myöhemmällä iällä huomattuaan mm. tutkimustensa myötä yhteiskunnassa huutavia epäkohtia.

Käy tutustumassa eduskuntavaaliehdokkaaseeni hänen nettisivuillaan tai blogissa.

Havahduin yläasteella huomaamaan, että maapallo on tuhoutumassa. Seuraava havaintoni oli, että ihmiset kulkevat laput silmillä eivätkä välitä. Pienellä paikkakunnalla ei ympäristötoimintaa ollut. Kyselin vaikuttamismahdollisuuksista postitse (huom. todellakin kirjeellä, silloin en ollut vielä edes kuullut sanoja 'internet', 'sähköposti' tai 'mikrosoft'). Sain joitain esitteitä. Erityisesti mieleeni jäi Greenpeacen vertaus maailman tämän hetkisestä historiasta yhteen vuoteen. Muistelen sitä summittaisesti. Jos oletettaisiin maapallon syntyneen yhden kalenterivuoden alussa, ihminen olisi ilmaantunut maapallolle jouluaattona. Teollinen vallankumous olisi alkanut vähän ennen vuodenvaihdetta ja muutamien viimeisten sekuntien aikana ihminen olisi tuhoamassa kaiken elämän mahdollisuudet maapallolta.

Onko ihmisellä oikeus käyttää maapallo itsekkäästi täysin loppuun? Ihmisellä on muihin eläimiin nähden ylivertaiset mahdollisuudet käyttää luontoa omiin tarkoitusperiinsä. Luonto ei lyhyellä aikavälillä voi välttämättä puolustautua. Entä miksi suostumme elämään maailmassa, jossa talouskasvu määrittelee ihmisyytemme? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Kaiken kehityksen tuloksena tuhoamme itsemme ja kauniin planeettamme? Tulossa hirmumyrskyjä, kuivuutta, napajäätiköt ja Siperian ikirouta kenties sulavat, jolloin merenpinta nousee. Golf-virran suuntakin voi kääntyä, jolloin täällä ei todellakaan 'nautita ihanista lämpenevistä keleistä'.

Ilmastonmuutos on saatava aisoihin NYT. Ilmasto on maapallolla muuttunut ennenkin, mutta ei näin, että se yhden ihmisen elinkaaren aikana olisi silmin nähtävissä. Ethän unohda, miten poikkeuksellisen pitkä viime kesä oli. Ja entä tämä syksy - eivätkö vesisateet ole pikemminkin syksyä kuin tammikuun puoliväliä? Ilmastonmuutos ei hidastu, jos teollisuus ei vähennä päästöjään, energiapolitiikka ei muutu, yksityisautoilu ja lentokoneliikenne eivät vähene, jos suuria linjoja ei korkeilla tahoilla muuteta ja pakoteta kaikkia vastuuseen maapallostamme. Kaikki politiikka, pörssitoiminta, runous, kaikki on turhaa, jos maailmamme tuhoutuu.

Pienetkin valinnat merkitsevät ja ennen kaikkea ne ovat oikein. Älä kuitenkaan anna sysätä vastuuta pelkästään yksilölle, vaan vaikuta laajasti ympäristöpolitiikkaan. Viimeksi minulla oli kumisaappaat lapsena, vaaleanpunaiset. Tänä syksynä hankin siniset ja niille on nyt tammikuussakin käyttöä. Kuulin tänään termin ilmastonmuutoskeli. Vaikka säät vielä tästä kylmenisivätkin, jotain on pysyvästi muuttunut.

Mitä voi tehdä:
1) Ota selvää.
2) Vaikuta päätöksentekoon. Äänestä ja/ tai ota kantaa.
3) Vähennä sähkönkulutusta: valmiustilat vievät valtavan määrän sähköä, hiukan viileämmässä huoneessa tarkenee, valojen ei tarvitse palaa joka huoneessa, energiansäästölamput tulevat pitemmän päälle paljon halvemmiksi kuin tavalliset.
4) Valitse uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.
5) Lajittele jätteet (biojäte ja metallit, muovit, lasi, paperi, ongelmajätteet, pahvi jne.)
6) Älä osta mitään turhaa. Kierrätä. Huomioi ekologiset arvot ostoksissasi ja kassissasi.
7) Käytä julkisia kulkuvälineitä ja pyöräile tai kävele. Älä lennä.
8) Käytä lähi- ja luomuruokaa. Vähennä lihansyöntiä. Älä tupakoi.
9) Lähde mukaan kansalaistoimintaan. Joukossa on voimaa.

Linkkejä: Tietoa ilmastonmuutoksesta 
Tulevaisuuden voima
George Monbiot'n englanninkielinen artikkeli
Lupauspankki ja tietoa

Testaa ekologinen jalanjälkesi englanniksi suomeksi

Eräs tuttavani sanoi puhuessamme opintorahasta hänelle olevan ihan ok, ettei opiskelijoille makseta mitään kesältä. "Ei vanhemmillani ole mitään sitä vastaan, että asun kotona kesän", hän totesi ihmetellen. "Ja he maksavat kyllä mielellään viikkorahaakin."

Kaikilla tilanne ei ole läheskään näin onnellinen, useilla vanhemmilla/ vanhemmalla ei ole mahdollisuutta tai halua elättää aikuista opiskelijalastaan, ei kesiä eikä talvia. Opiskelija voi jäädä erityisesti kesäisin kokonaan yhteiskunnan tuen ulkopuolelle, jos kesäopiskeluun ei ole mahdollisuutta. Jos talvella ei ole nostanut opintotuen lainaosuutta, pitäisi se viimeistään kesän elämiseen nostaa.

Vaihtoehtona on irtisanoa asunto, mennä kesäksi vanhempien helmoihin (jos sellainen on mahdollista) ja yrittää löytää syksyksi uusi asunto. Tietysti työskentelyllä selviäisi kesästä ja saisi mahdollisesti talveksikin rahaa säästöön, mutta kaikille ei opiskelukaupungistaan valitettavasti kesätöitä riitä. Talvisinkin kehotetaan työskentelemään, mutta se puolestaan hidastaa opintoja, ja sitähän kukaan ei halua. Opintotukien ehtoja ja opinto-oikeuden kestoa on päin vastoin viime aikoina rajattu lisää.

Itselläni on onneksi ollut useina kesinä mahdollisuus opiskella tutkintoon kuuluvia matematiikan kesäkursseja, jolloin olen voinut sinnitellä opintorahalla ja asumislisällä. Tosin joskus Kelan vaatimien opintoviikkomäärien (nyk. opintopiste) saamiseksi on tullut suoritettu tutkintoon kuulumattomia kursseja. Ei sillä, etteivät ylimääräiset kurssit avartaisi näkemystä, mutta se sotii nopeaa valmistumispakkoa vastaan.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman tietoisuus opintotuesta (koostuu opintorahasta, asumislisästä ja lainaosuudesta) ei syksyllä ilmestyneen Ylioppilaslehden haastattelussa osoittautunut järin hääviksi. Edes lainaa ottamalla ei välttämättä ilman äärimmäistä säästöä tule toimeen. Elämässä nimittäin tulee kaikenlaisia yllättäviä menoja kuten koulukirjojen hankinta, sairastelu, liian kallis asunto (asumislisä max. 201,60 euroa) ja niin edelleen.

Mielestäni on järkyttävää, että opiskelijat voidaan (ainoana ryhmänä) pakottaa ostamaan ruokansa useiden vuosien ajan lainarahalla. Hyvinvointiyhteiskunta täytyy säilyttää ja osana sitä on turvattava kaikille perustoimeentulo. Opiskelu ei saa riippua vanhempien varallisuudesta tai mahdollisuudesta avustaa taloudellisesti. Nykytilanteessa epävarmat työnsaantimahdollisuudet eivät edes kannusta lainanottoon. Opiskelu ei saa riskeerata tulevaisuutta (lainataakka ilman töitä, vasta tulleesta verovähennysmahdollisuudesta huolimatta vähintäänkin osa lainasta täytyy maksaa).

Itse kuulun niihin, joilla korkeakouluopiskelijan tukikuukaudet (55) on käytetty. Se ei johdu laiskuudesta tai esimerkiksi "opiskelijaelämän" viettämisestä (en käytä alkoholia tms.) vaan minulla on tähän perustellut syyni. Monilla tutuillani kylläkin ihan normaalitilanteessa ahkerasti opiskellen opinnot ovat kestäneet muutaman kuukauden Kelan tukemaa määrää kauemmin. Onneksi sentään olen aloittanut opintoni siihen aikaan, ettei opinto-oikeuttani ole rajattu.

Heittäydyn nyt muutamaksi kuukaudeksi "vapaaksi opiskelijaksi". Asumistukea saan (tosin sitä voivat pienentää menneet tai tulevat(!) tulot), muita tukia en saa. Yhteensä noin 700 euroa olen säästänyt töistä ja sillä elelen kyllä muutaman kuukauden. Tosin puolison läsnäolo samassa taloudessa auttaa selviytymistä. Lainaa en enää edes voisi saada. No, uusi vuosi ja uusi alku joka tapauksessa.

Linkit: Valtionvarainministeri Eero Heinäluoman haastattelu Ylioppilaslehdessä

Valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen Nouse jo -kampanja